Satumaisessa ikkunassa (Anttilan talo, Kauppakaari 1) on vihjeet kolmesta kuuluisasta balettiklassikosta. Tunnetko nämä klassikot?
Vasemmassa laidassa vihjeet johtavat Pjotr Tshaikovskin säveltämään ja Lev Ivanovin Marius Petipan ohjeiden mukaan koreografioimaan joulubalettiin Pähkinänsärkijä. Baletin juoni perustuu E.T.A. Hoffmannin vuonna 1816 kirjoittamaan satuun Pähkinänsärkijä ja Hiirikuningas. Baletin ensiesitys oli Pietarissa joulukuussa 1892.
Suomen Kansallisbaletin versiossa tarina sijoittuu tsaari Aleksanterin aikaiseen talviseen Porvooseen.
Kauppiasperheessä juhlitaan jouluaattoa suuremmalla joukolla. Kutsuvieraissa on mm. keksijä-kelloseppä Drosselmeyer sekä hänen nuori veljenpoikansa. Kauppiasperheen Klaara-tytär saa lahjaksi tinasotilaan näköisen pähkinänsärkijänuken. Jouluyön taika herättää nuken henkiin, ja hiiriarmeijan hyökkäyksestä selvittyään prinssiksi muuttunut pähkinänsärkijänukke sekä Klaara pääsevät seikkailulle Makeishaltijattaren valtakuntaan lumihiutaleiden tanssiessa heidän ympärillään. Makeishaltijattaren valtakunnassa he kohtaavat muun muassa eksoottisia kaukomaiden vieraita. Seuraavana aamuna herätessään Klaara huomaa kaiken olleen vain unta – ehkä.
Ikkunassa etuoikealla näkyy peilityynen veden päällä lipuva joutsen. Tämä viittaa luonnollisesti toiseen Pjotr Tshaikovskin kuuluisaan balettiin Joutsenlampi. Koreografeina baletissa on tuttu kaksikko, Marius Petipa ja Lev Ivanov. Baletti sai tässä muodossaan ensi-iltansa Pietarissa tammikuussa 1895.
Baletti kertoo joutseneksi taiotusta prinsessasta (Odette) ja tämän hovineidoista sekä prinssi Siegfriedistä, joka metsästysretkellään tapaa joutsenparven ja näkee kuutamoyönä johtajajoutsenen muodonmuutoksen joutsenesta neidoksi. Siegfried rakastuu neitoon. Prinssin vanhemmat odottavat prinssin avioitumista ja järjestävät tälle kosiojuhlat, joihin saapuu myös hyvin paljon Odetten näköinen neito setänsä kanssa. Setä sattuu kuitenkin olevan velho Rothbart ja neito hänen tyttärensä Odile, jonka velho on taikonut Odetten näköiseksi. Prinssi vannoo neidolle ikuista rakkautta, jolloin Odetten joutseneksi muuttanut taika ei raukeakaan, vaan hänen on kuoltava. Baletissa on siis alun perin surullinen loppu, mutta monissa versioissa tämä on muutettu onnelliseksi lopuksi, eli prinssi ja Odette saavat toisensa ja ilkeä velho joutuu kuolemaan.
Kolmannen klassikkobaletin vihje, ruusuilla koristeltu kehto, liittyy sekin Pjotr Tshaikovskin säveltämään ja Marius Petipan koreografioimaan teokseen. Kyseessä on vuonna 1890 ensiesityksensä Pietarissa saanut baletti Prinsessa Ruusunen.
Baletin juoni perustuu Charles Perrault’n tuttuun satuun prinsessasta, joka pistää 16-vuotispäivänään sormensa värttinään ja nukahtaa sadaksi vuodeksi, kunnes prinssin suudelma hänet herättää.